Lyhdyn historiaa
Kaarinassa, Kuusiston saarella, sijaitsevan Lyhty-nimisen maatilan historia liittyy olennaisesti Kuusiston piispanlinnan ja Kuusiston kartanon keskiaikaisiin tapahtumiin.
Tarinan mukaan tilan paikalla on pidetty merkkitulia linnaan kulkeville laivoille. Maatila on saanut tästä nimensä. Niihin aikoihin meri erotti Lyhtyholman Kuusiston mantereesta, ja tällaisella saarella oli helppo kesäisin paimentaa karjaa. Tilan navetta onkin vuodelta 1801 ja on samalla Suomen vanhin savirakennus, ja yhä edelleen käytössä.
Lyhty on ollut Riihihuhta-suvun hallussa vuodesta 1917. Runsaiden merenrantaniittyjen ja luonnonlaidunten ansiosta tila on edelleen lypsykarjatila, nykyään Kaarinan ainoa. Vuosisatoja kestäneestä laidunnuksesta johtuen tilan rantaniityt ovat vesi- ja kahlaajalintujen oivia levähdys- ja pesimäalueita. Vanhojen tammien reunustamat metsät ovat laidunnuksesta johtuen helppokulkuisia, aluskasvillisuus puuttuu paikoin lähes kokonaan. Laidunnettuja tammimetsiä on Suomessa kaksi ja toinen niistä sijaitsee Lyhdyn Tilan mailla.
Tilan nykyinen isäntäpari, Pirkko ja Vesa Riihihuhta, viljelevät rehutuotannon lisäksi pelloillaan sokerijuurikasta. Juurikasta on viljelty Lyhdyssä niin kauan kuin Suomessa on ollut sokerinjalostusta.
Tarinan mukaan tilan paikalla on pidetty merkkitulia linnaan kulkeville laivoille. Maatila on saanut tästä nimensä. Niihin aikoihin meri erotti Lyhtyholman Kuusiston mantereesta, ja tällaisella saarella oli helppo kesäisin paimentaa karjaa. Tilan navetta onkin vuodelta 1801 ja on samalla Suomen vanhin savirakennus, ja yhä edelleen käytössä.
Lyhty on ollut Riihihuhta-suvun hallussa vuodesta 1917. Runsaiden merenrantaniittyjen ja luonnonlaidunten ansiosta tila on edelleen lypsykarjatila, nykyään Kaarinan ainoa. Vuosisatoja kestäneestä laidunnuksesta johtuen tilan rantaniityt ovat vesi- ja kahlaajalintujen oivia levähdys- ja pesimäalueita. Vanhojen tammien reunustamat metsät ovat laidunnuksesta johtuen helppokulkuisia, aluskasvillisuus puuttuu paikoin lähes kokonaan. Laidunnettuja tammimetsiä on Suomessa kaksi ja toinen niistä sijaitsee Lyhdyn Tilan mailla.
Tilan nykyinen isäntäpari, Pirkko ja Vesa Riihihuhta, viljelevät rehutuotannon lisäksi pelloillaan sokerijuurikasta. Juurikasta on viljelty Lyhdyssä niin kauan kuin Suomessa on ollut sokerinjalostusta.
Lähialueen nähtävyydet
Kuusiston linnanrauniot ja Kuusiston kartano (n. 3km)
Lyhdyn Tila sijaitsee entisillä Kuusiston piispanlinnan mailla Kaarinassa. Keskiaikana tärkeä linna purettiin Kustaa Vaasan käskystä 1528. Linnan kupeessa sijaitsevassa Kuusiston kartanossa on näyttely linnan historiasta. Kartano on yksi Suomen vanhimpia säilyneitä puisia asuinrakennuksia. Kartanossa on esillä muutamia aiheeseen liittyviä näyttelyitä.
Kulttuuri ja luontopolku (n. 3km)
Kuusiston linnan läheisyydestä lähtee n. parin kilometrin mittainen opastein varustettu luontopolku. Reitillä voit tutustua sekä historiallisiin muistomerkkeihin että alueen ainutlaatuiseen luontotyyppiin, kasvillisuuteen ja linnustoon. Kappelinmäeltä voit ihailla kauniita maisemia!
Lintutornit (n. 1 km)
Lyhdyn tilan läheisyydessä sijaitsee kaksi lintutornia, joista on näkymät avaralle rantaniitylle. Lehmien laidunnus ja meri tekevät tästä Natura-alueesta suotuisan eri kahlaajille sekä muille lintulajeille. Jos olet lintubongauksen ystävä, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa!
Kuusiston kirkko (n. 4km)
Kuusiston kirkko on vanha saaristolaistyylinen puukirkko 1700-luvulta. Tunnelmallinen pienehkö kirkko vehreine ympäristöineen on kaunista katseltavaa. Kirkossa kulkeminen on helppoa myös liikuntaesteisille.
Varaa itsellesi aikaa
Vastaamme mielellämme kysymyksiinne, jos jokin asia aiheuttaa ihmetystä!